Kaikille aisteille

Syksy pitää kokea kaikilla aisteilla. Lehtien tuoksu, kun kävelee maahan pudonneiden lehtikasojen läpi. Kurkiauran äänet, kun linnut harjoittelevat muuttomatkaa. Syksyn viimeiset aurinkoiset päivät, kun sade ei vielä ole alkanut eikä halla tehnyt tuhoja.

Syksyisen kaunis auringonpaiste pysäytti minut tänään matkalla roskikselle. Vedin tuolin takapihan aurinkoiseen läikkään ja päätin istua hetken. Perässä seurannut Bella piti sitä täysin normaalina toimintana ja istui viereeni.

Selän takana, naapurin vanhassa tammessa kahisi, ja kohta kiveykselle tippui oksia. Katsoin ylös ja näin oravan tuijottavan meitä. Se napitti tiukasti, säksätti, ja hyppi sitten oksalta toiselle piiloon. Häiritsijöitä ruokakomerolla.

Pihan toisella puolella naapuri käynnisti ruohonleikkurin. Kohta ilmassa leijaili vastaleikatun ruohon tuoksu, joka sekoittui kukkapenkin viimeisten syysleimujen tuoksuun.

Korkealla taivaalla satojen hanhien muodostama muuttoaura lähestyi meitä hitaasti. Suurta auramuodostelmaa seurasi pari epämääräisempää jonoa lintuja. Kaakatus alkoi kuulua jo paljon ennen kuin parvi oli näkyvissä. Bella tuijotti taivaalle kunnes viimeinen vaappuva jonomuodostelma oli hävinnyt.

Pieni hetki, mutta aika täydellinen. Nautitaan syysauringosta!