Puutarhan vau-efekti: Athelhampton house
Kaivoin esille viimesyksyisen Englannin-matkan valokuvia, kun tuo kevään tulo näyttää vielä kestävän. Aina kun käymme Englannissa, yritän mahduttaa matkaan myös puutarhavierailuja. Vierailu englantilaisessa puutarhassa, erityisesti historiallisessa sellaisessa, on kuin kurkistaisi englantilaiseen sielunelämään.
Siinä näkee ihania puutarhoja, mutta myös erilaisia trendejä ja vaikuttimia sille, miksi jokin puutarha tai puutarhatyyli on syntynyt.
Varsinkin monessa historiallisessa puutarhassa kokee vau-efektejä. Ne on rakennettu aikakaudella, jolloin varakkaat kartanonomistajat halusivat näyttäviä puutarhoja – ja näyttää olevansa varakkaita.
Kartanoiden ympärille istutettiin suurellisia puistoja tai pikkutarkasti leikattuja pensaslabyrinttejä, mielikuvituksellisesti muotoiltuja pensaita, suihkulähteitä, luolia ja vesiaiheita. Monet näistä puutarhoista ovat aikansa muotokuvia.
Yksi tälläinen hieno esimerkki on Athelhampton house, jossa kävimme viime syksynä. Se teki vaikutuksen ainakin minuun.
Talo on rakennettu 1400-luvulla, mutta nykyinen puutarha vasta 1800-luvun lopulla. Puutarhassa on kuitenkin selviä vaikutteita 1400-luvulta, jolloin puutarhojen tarkoituksena oli tehdä vaikutus kävijään.
Ripaus keskiaikaa
Puutarhaa ympäröi korkea muuri, ja sisään mennään pienen kahvilarakennuksen läpi. Ulkona avautuu hieno näkymä talolle ja vanha, sateenvarjon muotoon leikattu marjakuusi. Keskelle pihaa on rakennettu massiivinen tiiliaita, jossa on kaarevat holvit.
Pieni oviaukko houkuttelee kurkistamaan mitä aidan toisella puolella on, mutta aika nopeasti selviää että tiiliaita on lähinnä koristeellinen, rakennettu jakamaan tilaa.
Talo on rakennettu vuonna 1485 ja tuolloin Tudorien aikakaudella (1485-1603) kartanoiden puutarhat ympäröitiin muurilla ja jaettiin erilaisiin “puutarhahuoneisiin”. Se houkutteli vierailijoita kävelemään eteenpäin, ja katsomaan mitä seuraavan portin tai oven takana odotti.
Kun puutarha vuonna 1891 rakennettiin, silloinen omistaja Alfred Cart de Lafontaine käytti noin 40 000 tonnia kiviä rakennuttaakseen puutarhaan muureja, koristeaitoja ja portteja Tudorien aikakauden tyyliin.
Puutarhan todellinen yllätys on kuitenkin toisella puolella pihaa, pieneltä ja mitättömältä näyttävän oviaukon takana.
Puun ja pensasaidan välisestä aukosta avautuu näkymä sisäpihalle, jonka täyttää 12 valtavaa, pyramidin muotoon leikattua marjakuusta. Vihreiden pyramidien koko on niin massiivinen, että täytyy ottaa useita askelia taaksepäin hahmottaakseen niiden muodon ja koon. Täydellinen puutarhan vau-efekti – taisin jopa päästää suustani yhden tahattoman “vaun”.
Ikää näillä vihreillä vuorilla on noin 130 vuotta. En tiedä minkälaisen nosturin avulla ne leikataan, mutta pensaiden muodosta päätellen leikkaaminen on säännöllistä. Ja vie ilmeisen paljon aikaa.
Terassi vain pyramidien ihailua varten
Pyramidien viereen on rakennettu terassi, jonne voi kiivetä ihailemaan näkymää. Tämäkin on tyypillistä Tudorien aikakauden puutarhaestetiikkaa.
Terassin molempiin päihin on rakennettu pieni paviljonki, toinen talvi- ja toinen kesäkäyttöä varten. Niihin ei pääse sisälle, mutta riittää että rakennuksia ja taidokkaita kivileikkauksia ihailee ulkoapäin.
Molempien rakennusten seinään on ikuistettu puutarhan rakennuttaneen Alfred Cart de Lafontainen nimikirjaimet ja vuosiluku 1891.
Tunnelma pyramidien täyttämällä sisäpihalla on seesteinen ja vihreä. Lähes zenmäinen.
Olimme ainoat vierailijat tuona harmaana marraskuun alun päivänä, joten puutarha oli myös erittäin hiljainen ja rauhoittava. Olisin voinut istuskella pyramidien vieressä paljon pitempään ja ihmetellä maailman menoa.
Hieno esimerkki Arts and Crafts -puutarhasta
Pyramidien täyttämän sisäpihan jälkeen puutarhassa tulee vastaan muurien ympäröimä italialainen puutarha. Marraskuussa sen kukkaloisto on mennyttä, mutta hieno rautaportti ja erikoinen muuri puutarhan ympärillä tekevät siitä kiinnostavan ympäri vuoden.
Puutarhan rakentanut Alfred Cart de Lafontaine halusi arkkitehtuurisen muotopuutarhan, joka sopii Tudorien kauden talon tyyliin. Hän palkkasi 26-vuotiaan puutarhasuunnittelijan ja taidemaalari Francis Inigo Thomasin suunnittelemaan ja toteuttamaan puutarhan.
Thomas oli erikoistunut perinteisiin muotopuutarhoihin, mutta hänen jälkeensä monet muut omistajat ovat lisäilleet ja muuttaneet puutarhaa omien mieltymystensä mukaan.
Nykyään puutarhaoppaat kertovat Athelhamptonin olevan hieno esimerkki 1900-luvun alussa vaikuttaneesta Arts and Crafts -suuntauksesta.
Teollista tuotantoa vastustamaan noussut, ja kädentaitoja ja käsityöläisyyttä korostanut Arts and Crafts -liike vaikutti vuosisadan alussa myös puutarhasuunnittelussa. Sen kannattajat halusivat eroon viktoriaanisen kauden säntillisistä parterre-istutuksista.
He puhuivat luonnonmukaisemman puutarhan puolesta ja suunnittelivat värikkäitä, epäsymmentisiä istutuksia entisiin muotopuutarhoihin.
Muurit, portit ja pensasaidat saivat heidän puolestaan jäädä puutarhaan, mutta niiden keskellä istutusten piti olla villejä ja epämuodollisia.
Tästä suuntauksesta syntyi 1900-luvulla englantilainen cottage garden värikkäinen kukkapenkkeineen ja pergoloineen.
Athelhamptonissa liikkeen vaikutus näkyy kukkapenkeissä ja pergoloissa. Mikään muu kuin säntillisesti leikatut marjakuuset ei ole kovin muodollista tai symmetristä.
Koko puutarha on ihastuttavasti unohdetun oloinen ja menneestä maailmasta. Ja siinä on se suurin viehätysvoima.
Yhdeksän kummitusta
Myös itse talolla on pitkä ja värikäs historia, ja sen omistajilla erilaisia kohtaloita. Talon kerrotaankin olevan yksi kummitelluimmista taloista Englannissa. Joku on laskenut että talossa on ainakin yhdeksän erilaista kummitusta, joista yksi on apina.
Talon vanhin osa rakennettiin 1485, mutta eri omistajat ovat vuosisatojen aikana lisäilleet siihen siipiä ja huoneita.
1800-luvulle tultaessa talo oli päässyt pahasti ränsistymään ja sen katto vuoti. Perusteellisempi restaurointi ja rakennustyöt alkoivat 1890, kun kapteeni Alfred Cart de Lafontaine osti talon.
Vuonna 2019 Athelhamptonin osti ekonomisti Giles Keating, joka on päättänyt pitää talon ja puutarhan avoinna yleisölle. BBC:n mukaan hinta oli kunnioitettavat 7 miljoonaa puntaa.
Mitäpä siihen muuta voi sanoa kuin jälleen: Vau.
Täältä löytyy lisää puutarhavierailuja
